maanantai 28. tammikuuta 2013

25.1. Pietari - Näpinlahti

Aamiaispöydän ääressä kello seitsemän. Pietarissa työskentelevä Mäkelän Jaska oli tuonut meille läjän "ajoasusteita", eli venäjän armeijan mantteleita, sekä karvahattuja. Vuokraaja tuli hakemaan meitä kahdeksan pintaan ja siirryttiin toiimistolle. lentokentän läheisyyteen. Perille päästyämme täyteltiin muutama paperi, pyöriä laiteltiin valmiiksi ja puoli yhdentoista maissa päästiin lähtemään liikkeelle. Ensi kosketus Ural -pyörään talviolosuhteissa oli kyllä melkoisen "mielenkiintoinen".  Aivot eivät meinaa millään tottua tuohon oikealle kääntymiseen. Sitä yrittää vaistomaisesti kallistaa pyörää oikealle siirtämällä painopistettä, mutta eihän se kallistu. Jos liian kovaa tulee mutkaan, niin vaarana on, että vaunu nousee ilmaan ja pyörä kaatuu oikealle kyljelleen. Sitä ei tosissaan tee mieli alussa kokeilla. Kiihdyttäessä pyörä oma pyöräni haki hieman oikealle ja jarruttaessa vasemmalle. Talviolosuhteissa ajo on jatkuvaa hakemista ja ennakoivaa, koska äkkijarrutuksen mahdollisuus on käytännössä suljettu pois. Alkumatka meni kieli keskellä suuta ajellessa ulos pietarista.


H-hetki lähestyy...


Arto ja Jussi ready hit the road

...ja sitten mennään.
Ajettiin Kronstadin kautta isaompaa baanaa. Pakkasta oli reilu kymmenisen astetta ja välistä oli meno melko kylmää touhua. Kevyillä varustuksilla ei pysty matkaan lähtemään. Taukoja pidettiin matkan aikana huoltoasemilla ja välillä vaihdettiin pilottia. Venäjällä isot tiet on käsitelty urealla, joten ne pysyvät pakkasella sulana tai loskaisena. Kun päästiin lumisille teille oli ajaminen mukavampaa, kun liikennettä ei ollut enää juurikaan ja loska ei enää lentänyt.
Vexin kanssa ekalla tauolla


Loppumatka Näpinlahdelle mentiin aivan pikkuteitä pitkin. Täällä Uralilla on parasta ajella. Voi kytkeä kardaanista sivuvaunun pyörän vetämään ja ajotuntuma muuttuu enemmän takavetomaiseksi. Perille saavuttiin vähän ennen kello kuutta illalla juuri ennen hämärän tuloa. Paikka oli siisti metsästysmaja monine rakennuksineen järven rannalla. Itäntä oli lämmittänyt saunan, virvokkeita oli varattu ja illalliseksi tarjottiin kalakeittoa järven kaloista, sekä saslikkia. Ruuan jälkeen sitä oli valmis pehkuihin, eikä nukkumattia tarvinnut paljon rukoilla.
Ryhmä kohteessa

Mekaanikko ja Arto saunallla

Paikallista kuljetuskalustoa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti